keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Syyskuun menot!

 

Tässä kuussa rahaa kului paljon, myös ylimääräistä. Tallitarvikkeessa on mukana varmaan 450 eurolla kuivikkeita. Koska monikäyttöturve oli loppunut, jouduin ostamaan turvetta paalissa. Tästä syntyi niin paljon haaskoa, että ei auttanut muu kuin niellä tappionsa ja vaihtaa takaisin olkipellettiin. Huomattavasti kustannustehokkaampaa. Lisäksi kävin Hööksillä ostamassa estetolppiin kannattimia ja kiskoja sekä 4 kpl estepalikoita

Lisäksi tallitarvikkeissa on mukana yksi heinälaatikko, portinkahvoja, Oven vetimiä, kahvoja, heinäverkkoja yms. 

Varusteina sorruin ostamaan paljon alennuksesta tavaraa. Alma sai uudet ohjat ja ensivuodeksi uuden ötökkäloimen, taisin ostaa sille yhden sadeloimenkin. Riina sai uuden riimun, otsapannan ja uuden sadeloimen. Hemmo taas sai kaksikin uutta loimea, botin tallisuojat, omat harjat, ihottumarasvaa ja satulan alle padin. Tahvon tarvikkeet taas koostuivat uudesta riimusta, kun varsariimu kävi pieneksi.

Rehuiksi kaikille kului e-vitamiini. Almalle Rypsi krona ja energiaöljyä. Hemmolle sinkki&kupari kuuri, mahalle hiivaa ja Pavon säkki. Alman ruokinta meni uusiksi, sillä se pitää saada lihoamaan, tai ei nyt varsinaisesti lihoamaan, vaan tippuneet lihakset pitää saada takaisin.

Kengityksiin meni taas aimo summa rahaa, Riina vuoltiin ja muut kengitettiin ympäri. Alma jäi kengittämättä, mutta se on jo valmiiksi maksettu. 

Eläinlääkärilaskut koostuivat Alman varsomisesta ja sen jälkeisestä ähkytarkista. Päivystävä vieraili luonamme kahdesti ja yllätyin positiivisesti laskun summasta. Samalla kun hemmon jalka käytiin tarkistamassa elokuussa rokotettiin ponit. Eläinlääkäri vieraili muuten jälleen luonamme, joten laskut eivät ainakaan pääse häviämään..

Huh mikä summa rahaa hevosiin on jälleen mennyt. Voin kuitenkin myöntää, että mukana on paljon kaikkea turhaa, mutta nyt ainakin hevosillani on tarvittavat loimet ym tarpeelliset talvea ajatellen. 

Talli alkoi myös tuottamaan tuloa viimekuussa, mutta koska yritystoiminta on varsin tappiollista vielä monta kuukautta/vuotta, en sotke niitä tuloja tähän. Esimerkiksi yhden tarhan kuoletus kestää oikein hyvän tovin!

maanantai 14. syyskuuta 2020

Elokuun menot!

 

Tallitarvikkeena tässä kuussa meni paljon turvetta.Talveksi ostin pari vesisäiliötä kottikärryihin, muutamia vesiämpäreitä, suolakiviä sekä niille telineitä. Jälleen kerran piti myös ostaa myös portinkahvoja. Kivennäissäkki kuului vielä laidunkaudelle kaikille, niin en eritellyt sitä yksin Almalle. 

Alma sai Black Horsen Breeder säkin ja uutena Pavon kivennäistä. Elokuussa kengittäjä myös vuoli sen kaviot.

Riinalle ostin alennusmyynnistä ötökkäloimen ja samalla sen kaviot myös vuoltiin.

Pontus sai kaksi uutta kärpäshuppua, jotka muuten ovat molemmat jo tuhottuja. Samaan keikkaan meni myös ponin vuolu.

Hemmon varusteisiin kuului uudet suitset ja suojat, sekä Solhedsin shampoo ja ihovoide. Ruokinnan laitoin uusiksi ja ostin sille Pavon mysliä. Ruuna kengitettiin ja se saikin uudet kengät alle.

Tahvolle ostin jo valmiiksi omaa Black Horse varsarehua, johon se saa pikku hiljaa totutella.

Oikeasti kuluihin kuuluisi myös kolme eläinlääkärin käyntiä, mutten vielä ole saanut laskua. Alka tarvitsi varsomisen yhteydessä päivystävää ja Hemmon jalka ultrattiin.

tiistai 1. syyskuuta 2020

Ensimmäistä kertaa uuden opettajan istuntatunnilla

 Mulla oli tänään Hemmon kanssa ensimmäinen valmennus. Mietin pitkään onko järkeä vielä, kun ruunan kanssa ei voi vamman takia kuin kävellä. Totesin kuitenkin hyvin nopeasti, että omaa istuntaa voi korjata aina!

Opettajana meillä tällä kertaa oli Mira Sinerkari, joka on opiskellut liikunta-alaa varsin monipuolisesti. Hänen opetussuuntansa on CwC, eli Coaching with Connection. Tämä menetelmä on tullut minulle tutuksi Katariina Alongin kautta, jonka Hevonen, opettajani -podcastia olen kuunnellut. Osallistuin talvella hänen järjestämälleen verkkokurssille, joskin hieman laihoin tuloksin hevospuutteen vuoksi. Menetelmä kiinnostaa minua todella paljon, sillä mukana on myös ihan oikeasti tunne.

Alkutunnista kädet roikkuvat todella alhaalla

Miran kanssa keskityimme tänään muutamaan asiaan. Ihan aluksi korjasimme hieman jalan asentoa ja lyhensimme jalustimia muutaman reijän, jottei jalka olisi liian suorana. Tuntui vaikealta, sillä minulla kävi taas samat kuin viime istuntatunnilla; minulta lähti tunto vasemman puolen jalkapöydästä ja varpaista. Asia korjaantui helposti siirtämällä jalkaa hieman "takaisinpäin".

Tästä pääsimme korjaamaan seuraavaa kohtaa vikalistassa, joka tällä kertaa oli ylävartalon lievä taaksepäin kallistuminen. Kun Mira korjaili asentoani hieman eteenpäin, tuntui kuin olisin istunut todella voimakkaassa etukenossa, mutta todellisuudessa olinkin suorassa. Aika uskomatonta. Mulla on aina nimittäin ollut sellainen könötys, mutta viime talven aikana sitä saatiin korjattua pois, mutta näemmä hieman liikaa.

Käsiä korjattiin paljon ylemmäs

Kun istunta muuttui paremmaksi, oli aika puuhailla pysähdysten parissa. On muuten metka fiilis kun on kuvitellut osaavansa pysäyttää hevosen istunnan kanssa, mutta nyt kun asento oli hieman eri, oli kaikki paljon helpompaa. Korjasimme käsien asentoa paremmaksi ja yhdistimme mukaan hieman kelluvaa kättä, niin pysähdyksistä tuli oikeasti tosi mageita!

Viimeisenä harjoituksena kevensimme takaosaa aluksi siirtämällä istuinluiden asennon muutoksella sekä käyttämällä samanaikaisesti kättä ja jalkaa varoen, mutta muutaman toiston jälkeen pelkkä istuinluiden asennon muutos sai aikaan toivotun reaktion. Hemmo kun on ratsastettavuudeltaan todella hieno hevonen, on se myös istunnalle herkkä. Harjoitus sai aikaan peruutusreaktion, sillä siirsin omaa yläkroppaani tarkoituksetta. 

Hemmo ja hänen ihastuttavat korvansa.

Tunnista jäi minulle erittäin hyvä fiilis. Aioimme ehdottomasti jatkaa tunteja nyt joka viikko, toivottavasti reilun kuukauden jälkeen saamme ottaa mukaan myös ravia. Tämä käynti aika on kuitenkin tuonut mulle niin paljon, että ihmettelen oikeasti miksen aikaisemmin ole malttanut harjoitella käynnissä muuten kuin talven jäätikkökeleillä. Suosittelen aivan jokaiselle ratsastamaan hevosen kanssa käyntiä, sillä se on oikeasti todella vaikeaa!

Se tunne, joka mulla oli alas tullessa oli todella iloinen ja onnistunut. Tunsin niin voimakasta onnistumisen tunnetta ja hyvää mieltä, että jäin jälleen miettimään miksen ratsasta useammin. Mulla on niin upeat hevoset, että nyt pitää ryhdistäytyä!

tiistai 4. elokuuta 2020

Kesä- ja heinäkuun menot!

Kiirettä on pitänyt koko kesän remontin, muuton ja hevosten keskellä. Rahaa on jälleen kulunut mittavasti, mutta nyt alkaa olla jo aika valmista. Muutama portinkahva, niin talli ja tarhat alkavat olla valmiit.

Kesäkuussa menoja syntyi lähinnä vain tallin "sisustuksesta". Tallin pesu ihmaisi muutaman kympin pesuaineisiin, karsinoihin tarvittiin turvetta, vesiämpäreitä, suolakiviä ja niihin telineitä. Varustehuoneisiin ostin suitsi- ja satulatelineitä sekä muovilaatikoita. Letkuja ja liittimiä joiduin myös ostamaan ison läjän. 

Sain hevosilta kengät pois ja vuolun vaihtokauppana muuhun. Laitumet ja yksi tarha tehtiinkin jo toukokuussa niin tässä kuussa oli oikeasti vähän menoja.

Saimme paalattua myös heinät, mutta koska tähän löytyivät tarvittavat välineet kotoa, eikä lankaakaan tarvinnut ostaa, rahaa kului käytännössä vain talkooväen eväisiin ja polttoaineeseen. Jos olisin joutunut ostamaan tämän 800 kpl pikkupaaleja, olisi hinnaksi tullut helposti reilu pari tonnia. Apulantaa toki pellolle myös levitettiin, muttei minulla oli hajuakaan mitä sen levitys maksoi.


Heinäkuussa menoja olikin taas todella paljon. Teimme kaksi tarhaa, joihin toiseen tuli lauta-aidat ja toiseen lanka. Samalla kenttä sai lauta-aidan. Maaleihin upposi ehdottomasti eniten rahaa. Yhden tarhan katos sai myös uuden maalin, joten maalattavaa riitti. Samalla sitten ostelin talvilankaa ja eristimiä, liittimiä ja läjän portin kahvoja. Lautoihin kului myös erittäin monta pakettia ruuveja.

Alma sai uuden riimun ja uutta vitamiiniliuosta sekä tietenkin valkuaisrehusäkin. Kaikille hevosille ostin taas kivennäissäkin. 

Taaskaan en yksin maksanut tarhojen tekemisiä. Käytössämme oli mieheni kaivinkone, joten työosuus oli ilmainen. Ville sponsoroi myös hiekat sekä laudat tarhoihin. Salaojaputket löytyivät jo kotoa tolppien päälle. Voisi siis helposti sanoa, että rahaa paloi oikeasti pari tonnia enemmän.

Jos joku vielä sanoo, että hevoset ovat halvempia pitää kotona voin sanoa, että se työ ja raha mikä menee ei ole aivan pieni summa. Sata kertaa helpompaa olisi pitää yksi hevonen täyshoitotallissa, mutta silloin en kyllä tuntisi omia hevosiani näin hyvin. 

Välillä ihmettelen näitä summia, että millä ne oikein on maksettu. Ostin heinäkuussa vielä uuden hevosenkin, niin täytyy todeta, ettei hetkeen tarvitse ostaa muuta kuin välttämättömimmät tarvikkeet. Olo on kuin eläisi köyhyysrajan alapuolella, mutta tämä kaikki on sen arvoista.

torstai 4. kesäkuuta 2020

Toukokuun menot!

Toukokuussa, kuin myös seuraavat pari kuukautta liikutaan isoissa menoissa. Tallitarvikkeita oli iso liuta ostettavana. Uutta tarhaa varten langat, eristimet, kahvat, laudat, tolpat, maalit, pensselit ja ruuvit lautojen kiinnitykseen.. Uudelle laitumelle jouduin ostamaan parisenkymmentä uutta muovitolppaa ja uudet langat. Tarhan hiekoista ei vielä ole laskua tullut. Mustat salaojaputket löytyivät valmiiksi omasta takaa, kuin myös kaivinkone, niin saimme sentään hieman säästettyä.

Tällainen tarha syntyi parin päivän uurastuksella.
Muina tarvikkeina on uudet kottarit, loimien kyllästysaineet, pari liimasidepinteliä, 30 mitta tarhojen tekoa varten ja pehmustelaatikko heinäpussiboxiksi.

Alman varusteet pitivät sisällään ötökkäloimen, joka kävi vatsasta jo liian ahtaaksi sekä tulevalle varsalle oman riimun.

Rehuja kaikille on kivennäistä ja nameja. Alma sai säkin Black Horsen Breederiä ja Riina taas sai tuttuun tapaan säkin Racingin Smarttia.

Eläinlääkärikuluissa on Alman jälkimmäinen tarkastuskäynti, jolloin kartoitettiin varsomisajankohtaa. Toinen lasku onkin vielä tulematta, siinä on Riinan raspaus ja Alman ensimmäinen tutkintakerta.

maanantai 11. toukokuuta 2020

Meille tulee heppavauva!

Alma muutti meille syksyllä. Se oli vanhaan kotiinsa ostettu siitoskäyttöön, mutta lukuisten yritysten jälkeen kohtu oli edelleen eläinlääkärin tutkimusten mukaan tyhjä. Näin tamma oli ns tarpeeton ja muutti meille. Nyt kuitenkin kevään mittaan olen pyöritellyt monenlaisia ajatuksia päässäni; Onkohan sillä hiekkaa? Onkohan se tiine? Onkohan sillä joku sairaus? Toisin sanoen sillä on hiljalleen maha kasvanut ja varsinkin sivuille. Ratsastaessa se on puuskuttanut enemmän kuin ennen ja käytöskin on hieman muuttunut.


Keskiviikkona meille oli varattuna eläinlääkäri raspaamaan hevosten hampaita. Sovittiin samalla, että tutkitaan hieman mahaa ja etenkin sen sisältöä. Alma tutkittiin ja todettiin samalla tineeksi. Näin hampaat jäi raspaamatta ja hoidettiinkin vain Riina-ponin hampaat. Riinalla ei mitään ihmeellistä ollutkaan, eikä Almallakaan pitäisi kummempia olla.


 Tämä koko soppa sekottaa pakkaa tosi paljon. Almaa ei olla ruokittu tiineyden mukaan, mutta onneksi varsomiseen on vielä noin kaksi kuukautta aikaa. Tänään kävi vielä eläinlääkäri tutkimassa tamman uudestaan ja arvioimassa varsomisen ajankohtaa. Keskiviikkona minulla ei ollut antaa astutuspäiviä, mutta nyt taustatöiden jälkeen sain päivät varmoiksi. Onneksi ostin tamman siskoltani, niin taustatyö oli varsin helppoa. Eläinlääkärin arvion mukaan varsa näkee päivän valon kesäkuun ihan lopun - heinäkuun puolen väliin tienoilla.

Ongelmahan tässä on se, että meidän muuton pitäisi olla heinäkuussa. Onneksi uudessa paikassa on valmis talli ja jos talon vanhalle omistajalle sopii, niin siirrämme hevoset heti kuin se on mahdollista. Jos tämä ei onnistu, kuskaan tamman siskoni luo varsomisen ajaksi. Jännittää vietävästi!

Uskon, että kaikki sujuu ihan hyvin, sillä onhan Alma on varsonut ennenkin. Sunnuntaina vietimmekin Äitienpäivän lisäksi, myös tamman synttäreitä. Teräsmuori on meidän porukan nuorin ja täyttikin sopivasti 19 vuotta. Ikä ei tätä tammaa paina.


Keskiviikkona juhlimme myös Pontuksen synttäreitä. Poni on meijän porukan keskimmäinen ja ikää mittariin tuli pyöreät 20v! Hienossa kunnossa ruuna elelee meidän akkojen keskellä. Pontuksen kanssa kaikki on muutenkin ollut tosi mutkatonta. Riina ja Pontus rakastuivatkin toisiinsa välittömästi ja kuluttavat päiviään kyhnäten kiinni toisissaan. On ihana seurata näiden kahden touhuja. Alma ei aina oikein jaksa näitä pieniä.



maanantai 4. toukokuuta 2020

Huhtikuun menot!


Huhtikuun aikana päästiin vihdoin normaaleihin lukemiin. Rahaa kuluu, mutta niin se meillä kaikilla hevosihmisillä! Pontus tosiaan muutti meille huhtikuun alussa toimittamaan seuraherran virkaa meidän kuninkaallisille tammoille.

Tallitarvikkeet sisälsivät tässä kuussa 6 pussia olkipellettiä. Pidän määrän nyt pienenä, sillä hevoset jäävät pian myös öisin ulos.

Almalle kuluja syntyi eniten; Tarvikkeisiin sisällytin Solhedin aurinkorasvan ja ötökkämyrky. nämä löytyivät kätevästi -50% alessa. Rehuina meni jälleen Kraftin Performance Low Stach pelletti ja samoin myös Chia de Dracian Joint Buddy yrittisekoitus nivelille. Sen lisäksi Alma myös kengitettiin ympäri kesäkenillä.

Riinan ja Pontuksen kulut koostuivat tässä kuussa vain vuoluista.

Valmennuksia ei tässäkään kuussa ollut. Oma terveyteni on jälleen hieman reistailluit, mutta toivottavasti uudet lääkkeet alkavat puremaan kunnolla. Lämpimät kelit sentään onneksi auttavat hieman nivelsärkyihin.